Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme "järjestä" tai "järkevyydestä"? Järkevyyksien moninaisuus, joka sävyttää jälkimodernien yhteisöjen elämää, synnyttää monin paikoin ratkaisemattomalta vaikuttavia konflikteja. Länsimaisen filosofian yli 2000-vuotinen historia on nostanut esiin useita erilaisia järkevyyden kriteereitä, joita ei toistaiseksi ole tyydyttävällä tavalla osattu yhdistää toisiinsa. Tästä kaikesta seuraa mahdottomuus poistaa erimielisyyttä ihmisyhteisöistä. Olemme tuomitut elämään "hereettisen imperatiivin" alla: jokainen meistä on jonkun toisen näkökulmasta aina harhaoppinen. Viime vuosina herännyt uusi kiinnostus antiikin ja keskiajan hyveteorioita kohtaan avaa kuitenkin mahdollisuuden käsitellä erimielisyyttä ja järkevyyttä tavalla, joka voi mahdollistaa mielekkään dialogin erilaisten kantojen välillä. Kirjassa käsitellään myös kysymystä uskonnollisen uskon järkevyydestä ja mahdollisista keinoista arvioida uskonnollisia ja muita maailmankatsomuksellisia väitteitä kriittisellä tavalla.