Lastenkirjan suomalais-virolaiset tekijät juhlistavat teoksellaan Eestin 100-vuotista itsenäisyyttä. Juhlavuoden virallinen logo näkyy takakannessa. Kummassakin maassa on kiehtovan historian ja kulttuurin omaava saaristo. Kirja kertoo Alces-hirven ja Satu-tytön ratsastusretkestä Turun saaristossa.
Orpo hirvenvasa tukeutuu Satuun. Alcesin vartuttua hieman, hirvi haluaa heidän lähtevän retkelle Turun saaristoon. Satu ymmärtää, että hirvipoika etsii äitiään. Hirviähän käytettiin joskus ratsastamiseen ja vetojuhtina. Matkalla Satu tutustuu moneen eläimeen, jotka koetaan ongelmina: hylje, kyy, merimetso, punkki. Hän kummeksuu, miksi naarashaahkoja on niin vähän. He joutuvat uimaan lemuavan sinileväpeitteen läpi. Satu saa tietää, mikä on merituli.
Maaginen jatulintarha viivästää matkantekoa Nauvossa. Seilin saarella he kurkkaavat sisälle kirkkoon, jolla on kammottava historia. He auttavat saarellaan yksin asuvaa 88-vuotiasta Tyyne-tätiä, he pelastavat kesävieraan myrskyn kynsistä, Nötössä Satu opettelee soittamaan ihmeellistä soittokiveä. Lopulta he saapuvat jyrkälle Noitavuorelle. Siellä heitettiin muinoin noidiksi syytettyjä jyrkänteeltä veteen.
Kirjan lopussa suppea valokuvin varustettu faktaosio tutustuttaa lukijan tarkemmin kerrottuihin ilmiöihin.