Sekä kansallissosialistinen Saksa että Suomi kävivät vuodesta 1941 alkaen sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Sotilaat tallensivat sotaretkensä aikana kokemaansa ja näkemäänsä valokuviin, joiden aiheiksi päätyivät eksoottiseksi mielletyn Neuvostoliiton eri alueiden näkymät, paikalliset ihmiset, elinolot ja neuvostoliittolaiset sotavangit. Valokuva toimi myös aseena: Neuvostoliittoa esittelevillä erityisillä propagandakuvilla muokattiin asenteita sodankäynnille edullisiksi.

Valokuva sodassa avaa näkymän sotavalokuvien Neuvostoliittoon. Millainen – tietoisesti tehty ja tahattomasti taltioitu – mielikuva Neuvostoliitosta paljastuu yksityisistä ja propagandakäyttöön otetuista valokuvista? Millaista sanomaa kuvilla pyrittiin välittämään, ja miten se muuttui sodan kestäessä? Mikä sai sotilaat ja propagandakuvaajat kuvaamaan tiettyjä aiheita, ja mitä aiheita ei taltioitu kuviin? Millaiset kuvat pääsivät julkisuuteen, ja mitkä jäivät sensuurin haaviin? Kuinka lähellä toisiaan suomalainen ja saksalainen käsitys Neuvostoliitosta lopulta olivat?

Sotavalokuvia ei niiden suuresta määrästä huolimatta ole juurikaan käytetty historiantutkimuksen lähdeaineistona. Valokuva sodassa antaakin uusia näkökulmia siihen, miten valokuva-aineistoja voi käyttää lähteinä. Kuvien analysoinnin avulla tutkimus valottaa lisäksi Suomen ja Saksan sota-aikaisen kuvapropagandan ja sensuurin toimintaa, josta on tähän mennessä saatu vain vähän tietoa.