Odotetussa kirjassaan Hilkka Olkinuora lähestyy surua uudesta, tämän ajan näkökulmasta.

Suru, josta Hilkka Olkinuora kirjoittaa, on särmikästä ja kaikkein syvimpiä tuntoja koskettavaa. Se on nykyisin yhä tavallisempaa, silti edelleen vaiettua surua: liian varhaista kuolemaa, menetyksiä mutkikkaiden sukulaisuussuhteiden keskellä, itsetuhoa ja väkivaltaa, syyllisyyden ja häpeän tuntoja kuvitellun kuolemattomuuden ja menestyksen maailmassa. Surun vuosi tarjoaa tukea ja vaikeiden tunteiden sanoitusta läheisensä menettäneelle, mutta kohtaa myös surevan lähellä olevan, lohduttamaan pyrkivän, sanattomaksi jäävän.

On elämä ennen ja jälkeen menetyksen. Vuoden kierto saa uuden merkityksen. Tästä aukeaa näkökulmia kaikkiin tuleviin vuosiin: miten suru, joka ensin on tuntunut kohtuuttomalta ja vaikealta, muuttaa muotoaan ajan saatossa, miten murhe muuttuu suruksi, jonka kanssa voi sittenkin elää.

Jaakko Vuorenmaan puhutteleva valokuvakuvitus syventää tekstiä ja tarjoaa lukijalle hengähdyshetkiä ja suvantopaikkoja.