1900-luvulla keskustelu etiikasta oli ennennäkemättömän rikasta. Tästä huolimatta etiikkaa ei ole yleisesti pidetty ajanjakson merkittävimpänä filosofian osa-alueena. Pikemminkin monet keskustelijat tuomitsivat filosofisen etiikan milloin moralismina, milloin perusteettomana spekulaationa, milloin arkielämästä erkaantuneena kuivakkana hiuksenhalkomisena ja milloin taas kyvyttömänä estämään vuosisadan järkyttäviä rikoksia ihmisyyttä vastaan. Tämä filosofisen etiikan lukemisto antaa asiasta rikkaamman kuvan: etiikka on tärkeä filosofian osa-alue, joka ei ole elämästä irrallaan vaan jolla on annettavaa myös lukijan omaan eettiseen pohdintaan.

Teos on valikoima analyyttisen filosofian perinteeseen kuuluvia etiikkaa käsitteleviä kirjoituksia 1900-luvulta. Ne auttavat ymmärtämään viime vuosisadan henkistä elämää ja aatevirtauksia.

"Voiko etiikka antaa vastauksia? Filosofit ovat kiinnittäneet tähän kysymykseen paljon huomiota, mutta tuloksena on valitettavasti ollut suuri erimielisyys."- James Rachels

"1700-luvulla ilmaantuneen virheellisen ajatuksen mukaan, josta nykyisin ollaan jo etääntymässä, jokainen ihminen tavoittelee samaa asiaa: omaa suurinta mahdollista nautintoaan. Mutta kuka pystyisi uskomaan, että marttyyrit, jotka alistuivat täysin tietoisesti mitä kaameimpiin kuolemantuskiin ja joista osa ei edes toivonut kuolemanjälkeistä palkkiota, tekivät niin halusta saavuttaa korkein mahdollinen nautinto?"- Franz Brentano

"Moraaliarvostelmien vaihtelevuus on hyvin pitkälle peräisin erilaisista moraalisen tiedon mittapuista, joiden perustana ovat toiminnan seurauksia koskevat kokemukset, sekä erilaisista uskomuksista."- Edvard Westermarck

FT Veikko Launis, lääketieteellisen etiikan professori, kliininen laitos, Turun yliopisto; erityisala bioetiikka

VTT Markku Oksanen, akatemiatutkija, käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos, Turun yliopisto; erityisala ympäristöfilosofia

FT Seppo Sajama, filosofian professori, oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto; erityisala oikeusfilosofia