Seksuaalikasvatusmateriaalia on tutkittu nuorten kannalta vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa seksuaalikasvatuksen suunnittelua ja kehittämistä palvelevaa tietoa selvittämällä 15-16-vuotiaiden nuorten näkemyksiä ja kokemuksia seksuaalivalistuslehtisistä ja niiden käytöstä seksuaalikasvatuksessa.

Tutkimusaineisto kerättiin kevättalvella 1997 kahdella kontekstoidulla avokysymyksellä. Informantteina olivat kuuden pääkaupunkiseudun peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset, yhteensä 64 tyttöä ja 70 poikaa. Kysymyksiin vastattiin oppitunnilla. Informantit vastasivat niihin itsenäisesti ja kirjallisesti. Vastausten (N = 264) erittelyyn käytettiin systemaattista analyysiä. Analyysissä edettiin aineistolähtöisesti sukupuolittain.

Informantit pitivät lehtisiä tärkeinä ja tarpeellisina ja suhtautuivat niiden käyttöön seksuaalikasvatuksessa myönteisesti. Tarjolla ollutta materiaalia he pitivät sen sijaan monin tavoin puutteellisena ja suhtautuivat siihen kriittisesti. Heidän mielestään siinä käsiteltiin asioita yleensä suppeasti ja pintapuolisesti. Lehtiset olivat sisällöllisesti paljolti päällekkäisiä sekä keskenään että peruskoulun seksuaaliopetuksen ja -neuvonnan kanssa. Tavallisesti ne sisälsivät yleistietoa raskauden ja sukupuolitautien ehkäisystä sekä sukupuolitaudeista. Muista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kerrottiin harvemmin.

Myös lehtisten ulkoasuun, varsinkin kuvitukseen ja saatavuuteen liittyi monenlaisia pulmia. Informantit kaipasivat monipuolisesti ja seikkaperäisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista sekä sanallisesti että kuvallisesti kertovaa materiaalia. Faktatiedon ohelle he toivoivat materiaaliin näkemyksellistä ja kokemuksellista tietoa peiliksi omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen. Nuorten mielestä laadukkaissa lehtisissä kerrotaan asioista mielekkäitä kokonaisuuksia. Kuvitus tukee asioiden ymmärtämistä ja kokonaiskäsityksen muodostamista. Yleisilme on värikäs ja valoisa, kieliasu raikas ja selkeä. Lehtiset ovat helposti käsiteltävän ja säilytettävän kokoisia ja niitä on mahdollista saada luettavaksi vaivattomasti ja eri tavoin.

Näin perusratkaisu nuorille seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kerrottaessa ei niinkään ole yhä enemmän ja yhä aikaisemmin, vaan nykyistä laadukkaammin ja joustavammin. Lehtiset ja lehtisin toteutettu seksuaalikasvatus kaipaa kehittämistä ja tutkimuksen tulokset tarjoavat tähän suuntaviivoja. Tutkimuksessa kehitetyt kontekstoidut avokysymykset soveltuvat aineistonkeruumenetelmäksi myös jatkotutkimuksiin.

Avainsanat: nuoret, seksuaalikasvatus, seksuaalikasvatusmateriaali, lehtiset.