SULJE VALIKKO

avaa valikko

Liito-oravan suojelun poliittinen prosessi ja suunnitteluvara Tampereen kaupunkiseudulla
49,40 €
Tampere University Press. TUP
Sivumäärä: 236 sivua
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2013 (lisätietoa)
Kieli: Suomi
Tuotesarja: Acta Universitatis Tamperensis

Liito-orava on 2000-luvun alkupuolelta saakka aiheuttanut (ja aiheuttaa edelleen) ongelmia maankäytön suunnittelussa. HM Nina V. Nygrenin väitöskirja käsittelee näitä kiistoja sekä niihin johtaneita kehityskulkuja, ja esittää myös keinoja ratkaista liito-oravasta johtuvia vaikeita suunnittelu- ja kiistatilanteita.

Liito-oravien asuttamien pienten alueiden tiukka suojelu aiheuttaa ongelmia erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa. Pienten alueiden suojelu soveltuu huonosti myös liito-oravalle, joka tarvitsee riittävästi soveltuvia metsäalueita seudullisessa verkostossa. Uudenlaisia suojelukeinoja kehitettiin Tampereen kaupunkiseudulla kahdessa tutkimus- ja kehityshankkeessa, joihin väitöskirjatutkimus perustuu. Työpajakeskustelut kokosivat yhteen liito-oravan kannalta keskeisiä seudun toimijoita. Tuloksena voidaan todeta, että sekä liito-oravien suojelu että maankäytön suunnittelu hyötyvät, jos toimijoiden yhteistyötä parannetaan ja jos kehitetään uudenlaisia, joustavampia luonnonsuojelun keinoja. Erityisesti yhteistoiminnallisuus ja dynaamisuus (eli luonnon näkeminen jatkuvasti muuttuvana) ovat tärkeitä elementtejä näissä uusissa keinoissa. Konkreettisina esimerkkeinä työpajoissa esiin nousseista ideoista voidaan mainita esimerkiksi kunnan omistamien virkistysmetsien hoitaminen niin että ne soveltuvat paremmin liito-oraville sekä kaavasuunnittelun, luonnonsuojelun ja metsänhoidon toimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen kunnissa ja kuntien välillä.

Luonnonsuojelun merkitys on maankäytön suunnittelussa viime vuosina kasvanut. Maankäytön suunnitteluvaran, eli suunnittelun ratkaisuvaihtoehtojen, voidaan ajatella kaventuvan jos liito-oravien suojelu mutkistaa suunnittelua. Väitöskirjassa on kehitetty tätä suunnitteluvaran käsitettä, ja pyritty myös laajentamaan suunnitteluvaraa, eli löytämään uusia suunnittelun vaihtoehtoja liito-oravan suojelun kohdalla (suojelun tavoitteesta tinkimättä). Tässä tutkimuksessa tutkija on siis aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan tutkimuskohteeseen, ja tehnyt yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun toimijoiden kanssa.

Tutkimuksen aineisto koostuu Tampereen kaupunkiseudun toimijoiden sekä valtakunnalliseen liito-oravapolitiikkaan osallistuneiden henkilöiden haastatteluista, liito-oravakartoittajien maastohaastatteluista sekä asiakirja- ja media-aineistoista sekä tutkimus- ja kehityshankkeiden puitteissa järjestettyjen dialogityöpajojen keskusteluaineistosta.

Kansallinen ja kansainvälinen päätöksenteko vaikuttavat kaupunkiseudun käytäntöihin ja päätöksiin. Tutkimuksessa on analysoitu miten EU:n luontodirektiivin kansallinen soveltaminen on vaikuttanut liito-oravan suojelun paikalliseen suunnitteluvaraan. Liito-oravan suojelu on kansallisten suojeluohjeiden myötä kaventunut erityisesti metsänhoidossa tarkoittamaan pienten alueiden tiukkaa suojelua. Tällaiseen suojeluratkaisuun päädyttiin suojelukorvausten minimoimiseksi ja metsänhoidon sujuvoittamiseksi.

Liito-oravien suojelu, kuten luonnonsuojelu muutenkin, nojaa vahvasti (luonnontieteelliseen) tietoon. Liito-oravakartoittajat selvittävät liito-oravien elinalueita maastossa, mutta suojelusuositusten laatiminen maankäytön suunnittelua varten pelkkien vihjeiden (kuten papanoiden ja pesäkolojen) avulla on vaikeaa. Liito-oravakartoittajat selviävät tästä haasteesta henkilökohtaisen, eettisen ja affektiin perustuvan luontosuhteensa avulla. Liito-oravakartoittajien tietämystä voisi hyödyntää nykyistä paremmin maankäytön suunnittelussa. Toisaalta paraskin saatavilla oleva tieto on enemmän tai vähemmän epävarmaa, etenkin tieto liikkuvaisten eläinten elinpaikoista. Tällaiset tiedon epävarmuudet yhdessä paikallisen kiistan kanssa voivat synnyttää ns. institutionaalisen epäselvyyden tilan, eli tilanteita, jolloin keskeiset toimijatkaan eivät tiedä kuinka tulisi menetellä. Liito-oravien siirtyminen suunnittelualueella tai sinne ilmaantuminen tai sieltä häviäminen aiheuttaa usein juuri tällaisia vaikeita ongelmia.

Tällaiset ratkaisemattomilta tuntuvat pulmat tuntuvat kaventavan suunnitteluvaraa. Toisaalta liito-oravien aiheuttamat ongelmat avaavat poliittista tilaa haastaa paikallisia suunnitelmia ja paikallista politiikkaa. Tässä tutkimuksessa tällaiset liito-oravan suojelun ongelmatilanteet nähtiin tilaisuutena parantaa sekä liito-oravien paikallisia suojelukäytäntöjä että kaupunkiseudun toimijoiden välistä yhteistyötä.

Tutkimuksen perusteella liito-oravan suojelun suunnitteluvara avartuu viiden eri ulottuvuuden kautta: 1) Ekologisten mahdollisuuksien, 2) lainsäädännöllisten mahdollisuuksien, 3) maankäytön suunnittelun ja 4) luonnonhoidon keinovalikoimien laajentamisen kautta sekä 5) yhteistyön avulla. Ulottuvuudet ovat osittain päällekkäisiä ja etenkin yhteistyön tärkeys korostuu suunnitteluvaran avartamisessa. Keskeisten toimijoiden yhteistyön parantaminen ja laajentaminen uusiin toimijoihin sekä uusien suojelukäytäntöjen kehittäminen aluesuojelun rinnalle on tarpeellista. Toisaalta kiistoista maankäytön suunnittelussa ja luonnonsuojelussa on mahdotonta päästä eroon. Kiistojen ja yhteistyön vaihtelu puoltaa Nygrenin mukaan kuitenkin jatkuvan ja laajan vuorovaikutusyhteyden tärkeyttä maankäytön suunnittelussa.



Loppuunmyyty
Myymäläsaatavuus
Helsinki
Tapiola
Turku
Tampere
Liito-oravan suojelun poliittinen prosessi ja suunnitteluvara Tampereen kaupunkiseudullazoom
Sisäänkirjautuminen
Kirjaudu sisään
Rekisteröityminen
Oma tili
Omat tiedot
Omat tilaukset
Omat laskut
Lisätietoja
Asiakaspalvelu
Tietoa verkkokaupasta
Toimitusehdot
Tietosuojaseloste