Maailman vesiviljelytuotanto on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti, samoin tuotannon taloudellinen merkitys. Nykyään kaloja viljellään suunnilleen yhtä paljon, kuin niitä pyydetään luonnonvesistä ihmisravinnoksi. Kalojen lisäksi kasvatetaan
äyriäisiä, nilviäisiä, simpukoita ja merileviä. Viljelylajeja on satoja.

Ylivoimaisesti suurin tuottaja on Aasia, ja siellä Kiina on varsinainen vesiviljelyn mahtimaa.

Suomessa kasvatetaan ruokakalaa, kuten kirjolohta ja siikaa, sekä tuotetaan istutuspoikasia luonnonvesien kala- ja rapukantoja vahvistamaan. Lämpimillä alueilla vesiviljelylajit ovat yleensä muita kuin Suomessa. Maailmassa eniten tuotettuja kaloja
ovat karpit ja tilapiat. Paljon kasvatetaan myös katkarapuja, ostereita ja simpukoita sekä erilaisia leviä.

Vesiviljelyn lisääntyessä on alettu kiinnittää huomiota toiminnan ympäristövaikutuksiin. Kehitys onkin kulkemassa kohti entistä vähemmän ympäristöä kuormittavia menetelmiä, lähes suljettua vedenkiertoa, monilajiviljelyä ja poistovesien hyödyntämistä kasvien tuotannossa.

Vesiviljelyllä on ja tulee olemaan huomattava merkitys maailman ruokahuollossa. Siksi alan kasvu ja kehitys jatkuu. Tämä kirja kertoo, mitä lajeja maailmalla viljellään, millaisia menetelmiä käytetään ja miten käytännöt eri alueilla ja maissa poikkeavat toisistaan. Kirja on tarkoitettu yleisteokseksi vesiviljelyä opiskeleville, alan parissa työskenteleville ja kaikille aiheesta
kiinnostuneille.