Noin 10% lapsista kuorsaa säännöllisesti. Kuorsaus voi olla harmitonta, mutta myös oire obstruktiivisesta uniapneasyndroomasta (OSAS), jolloin hengitystiet tukkeutuvat ohimenevästi toistuvasti yön aikana ja uni häiriintyy. Lasten obstruktiiviset unihäiriöt tunnistetaan huonosti, diagnoosi viivästyy usein, mikä johtaa lisääntyneeseen komplikaatioalttiuteen. OSAS-diagnoosi selviää yön yli kestävässä unirekisteröinnissä. Terveillä lapsilla OSAS:n syynä on pääsääntöisesti nielu- ja kitarisojen liikakasvu. Tässä tutkimuksessa selvisi, että normaaleilla 3-10 vuotiailla obstruktio-oireisilla lapsilla vanhempien havaitsemat unikatkokset, hankala kuorsaus, levoton uni ja suuret nielurisat lisäsivät merkittävästi riskiä sairastaa OSAS:a. Yöllisten hengityskatkosten määrän ja nukkumisasentojen todettiin korreloivan lasten purentaan. Lapsilla, joilla oli runsaasti hengityskatkoksia oli muita pidempi ja leveämpi yläleuan hammaskaari. Puheäänen mittauksessa ei todettu eroja OSAS-lasten ja kuorsaajien välillä siinä, missä suhteessa akustinen energia välittyi nenän ja suun kautta. Puheen nenäsointisuus ei ollut alentunut kummassakaan ryhmässä. Risojen poistoleikkaus ei vaikuttanut mitattuihin arvoihin.Seurantatutkimuksessa todettiin nielu- ja kitarisaleikkauksen parantavan OSAS:n 95%:ssa tapauksista. Tutkimustulosten valossa kitarisaleikkaus yksinään ei useinkaan ole riittävä hoito. Lapsia, joilla ei alunperin todettu merkittävää OSAS:a ei leikattu. Kuuden kuukauden seuranta-aikana kellään ei kehittynyt OSAS:a. OSAS:an voi liittyä kasvun hidastuminen. Kasvuhormonin välittäjäaineiden mittauksissa todettiin viitteitä kasvuhormonin erityksen häiriöistä sekä OSAS-lapsilla että kuorsaajilla. Leikkaushoidon jälkeen OSAS- lasten kasvuhormonin välittäjäaineiden pitoisuudet verenkierrossa ja suhteellinen paino lisääntyivät merkittävästi.Objektiivisesti todennettuun OSAS:an liittyy runsaasti oireita ja mahdollisia komplikaatioita, jotka yleensä paranevat leikkaushoidolla