Tutkimus tarkastelee television jakelujärjestelmän digitalisoimista Suomessa ja Euroopassa. Työ käy läpi digi-tv:n alkuvaiheen historiaa ja prosessiin liittyneitä viestintäpoliittisia ja kaupallisia tavoitteita ja visioita. Lisäksi tutkimus pohtii digitalisoitumisen vaikutuksia mm. television yleisövuorovaikutuksen kehittymiseen sekä television ja tv-journalismin sisällöntuotannon edellytyksiin. Kyseessä on artikkeliväitöskirja, johon liittyy artikkelien kontekstia kuvaava ja johtopäätöksiä kokoava yhteenveto. Yhteenvedon teoreettinen osuus kytkee televisiohistoriaa teknologian ohella politiikan, talouden ja kulttuurin kehitykseen ja pohtii tv-journalismin yleisövuorovaikutuksen kehittämisen tavoitteita demokraattisen mediajulkisuuden kannalta. Yhteenvetoon kuuluu myös empiirinen osuus, jossa haastatteluaineistoon nojautuen tuodaan esiin suomalaisten tv-toimijoiden intressejä television digitalisoimiseen liittyen. Samalla arvioidaan prosessin ongelmia ja vaikutuksia toimijoiden kilpailutilanteeseen. Tutkimus tuo esiin, että digitaalisen television alkuvaihetta Euroopassa luonnehti heikko julkinen tavoitteiden asettelu ja varsin löyhä viestintäpolitiikka. Markkinavetoisen standardoinnin kautta digitaaliselle televisiolle ei syntynyt kattavia yleiseurooppalaisia standardeja ajoissa. Se aiheutti kuluttajissa epäluottamusta ja lisäsi monien tv-alan toimijoiden talousvaikeuksia. Digi-tv-kehitys kytkeytyy myös taloudelliseen keskittymiseen entistä globaalimmin toimivilla sähköisen median markkinoilla. Suomalainen viestintäpolitiikka on ollut EU-tasoa johdonmukaisempaa mm. edellyttäessään tv-alan toimijoilta kilpailun ohella yhteistyötä ja mahdollisimman laajasti yhteisen teknologian käyttöä. Silti myös suomalaiseen digi-tv-kehitykseen liittyy tv-alan toimijoiden intressiristiriitoja ja taloudellisia vaikeuksia. Suomalaiset tv-kanavat ovat toimineet digitalisoimisen alkuvaiheen ajan entistä niukemmilla ohjelmatoiminnan resursseilla. Osa kaupallisista kanavista suuntaa ohjelmaprofiiliaan entistä viihteellisempään ja halvempaan suuntaan. YLE on entistä keskeisempi television uutis- ja ajankohtaisohjelmien tarjonnan kannalta. YLE:n asema uhkaa kuitenkin heikentyä sen rahoituspohjan kaventuessa. Kaupallisten toimijoiden maksamasta toimilupamaksusta ollaan luopumassa, jolloin YLE:n rahoitus on pelkästään katsojien maksaman televisiomaksun varassa. Digi-tv säästää radiotaajuuksia, parantaa television teknistä laatua ja tuo katsojille lisää valinnanvaraa. Kehitys on kuitenkin vaarassa kaupallistaa tarjontaa ja heikentää julkisen palvelun television asemaa Euroopassa. Digi-tv:n vuorovaikutteisilla palveluilla ja ns. tietoyhteiskuntapalveluilla ei tähänastisen kehityksen valossa tule olemaan suurta merkitystä. Digi-tv:n kehitys on kuitenkin edelleen murrosvaiheessa, ja viestintäpoliittisella ohjauksella on edelleen mahdollisuuksia vaikuttaa tulevan kehityksen laatuun.