Eläinkokeiden määrää on pyritty vähentämään viime vuosina sekä yleisen mielipiteen että eettisten syiden takia. Eläinkokeita korvaamaan on kehitetty erilaisia laboratorio-olosuhteissa käytettäviä menetelmiä. Osaa näistä menetelmistä on käytetty jo pitkään, kun taas toiset on kehittetty vasta viime vuosina. Näillä menetelmillä on pyritty ennustamaan mm. maksassa tapahtuvia aineenvaihduntareaktioita ja lääkeaineiden istukan läpäisevyyttä. Vielä ei kuitenkaan täysin tiedetä kuinka hyvin nämä menetelmät ennustavat ihmisessä tapahtuvia reaktioita. Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää useiden tällaisten menetelmien käyttökelpoisuutta ja samalla tuottaa uutta tietoa useiden kouristusta ehkäisevien lääkkeiden vaiheista ihmisen elimistössä.
Tutkimme maksassa tapahtuvaa aineenvaihduntaa käyttäen ihmisen maksamikrosomeja, maksasoluja, maksaleikkeitä sekä rekombinantti-entsyymejä. Kaikki käytetyt menetelmät ennustivat hyvin malliaineen, karbamatsepiinin, pääasiallisen aineenvaihduntatuotteen syntymisen. Määrällisesti vähäisempiä aineenvaihduntatuotteita syntyi vaihtelevasti. Kaikki menetelmät ennustivat oikein pääasiallisen reaktiohin osallistuvan entsyymin. Istukan läpäisevyyttä tutkittiin käyttämällä ihmisen istukkaperfuusiomallia. Tuloksia verrattiin synnytyksen yhteydessä otetuista näytteistä saatuihin tuloksiin. Useiden lääkeaineiden suhteen, mutta ei kaikkien, istukkaperfuusion ennustearvo oli tutkimuksissamme hyvä