Virtain Jäähdyspohjassa asuvan runoilijan Maija Myllykankaan kolmas runokirja Tuulihattupöytä on kokoelma metsäntuoksuisia, tuulenkeveitä ja vedenkirkkaita rakkausrunoja. Runokirjan päähenkilöitä ovat Velhonmäen valtiatar ja Haaposaaren herttua sekä sekarotuinen silkkikorvainen koira, jolla on vienankarjalainen nimi, Okku. Runoilija halusi kirjoittaa yhdestä maailman vanhimmasta ilmiöstä, rakastumisesta, niin kuin se olisi ihan äskettein keksitty juttu. Tuulihattupöydässä rakastetaan kutomalla villasukkia, lämmittämällä kakluuneita, säilömällä sieniä ja marjoja, ja istumalla paljon verannalla tutkailemassa maata, vettä ja taivasta. Maija Myllykangas, 53, on työskennellyt toimittajana yli neljännesvuosisadan. Hän on aiemmin julkaissut runokirjat Vienansineä (1997) ja Nokkahuilupuu (2007) sekä vienankarjalaisen matkakirjan Äitisemme Vuokkiniemi (2009). Lastenrunokirja ja cd-levy Nurmikuukusen lauluja ilmestyi vuonna 2007 yhdessä kuvataiteilija Tuuni Turulan ja kansanmusiikkiyhtye Tallarin kanssa. Nurmikuukusen satuhahmo keikkailee yhä Tallarin mukana eri puolilla Suomea. Nokkahuilupuu sai huhtikuussa 2008 Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon. Vienansineä-kokoelman runoja luettiin kymmenen päivän ajan Yle Radio 1:ssä Päivän mietelauseina kesällä 2003, jolloin runot oli valinnut toimittaja Juha Virkkunen.