Tämän vuosikirjan artikkelit lähestyvät monikielisyyden mukanaan tuomia kysymyksiä kielen oppimisen tutkimuksen, käännöstieteen, kielisosiologian ja kielitaidon arvioinnin tutkimuksen näkökulmista. Anne Huhtala käsittelee artikkelissaan ruotsia pääaineenaan opiskelevien suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kielellisen identiteetin rakentumista sosiaalisen oppimisen näkökulmasta ja kielenkäytön ympäristöjä, joissa opiskelijat käyttävät ruotsia. Päivi Pasasen artikkeli valottaa tulkin työtä toisen maailmansodan aikaisilla suomalaisilla sotavankileireillä ja pyrkii selvittämään arkistoaineistojen avulla, ketkä toimivat kääntäjinä ja tulkkeina sota-ajan Suomessa. Nina Pilke ja Gun-Viol Vik-Tuovinen käsittelevät artikkelissaan luottamushenkilöorganisaatioiden kokousten kielellisiä käytänteitä Suomen kaksikielisissä kunnissa ja luottamushenkilöiden kielenvaihtoa kaksikielisissä kokouskonteksteissa.
Mirja Tarnasen ja Eija Aallon artikkeli kartoittaa heikon kirjoitustaidon omaavien suomi toisena kielenä -oppilaiden kirjoittamisen taitoa ja kirjoittamisen käytänteitä. Riikka Ullakonoja, Lea Nieminen, Eeva-Leena Haapakangas, Ari Huhta ja J. Charles Alderson käsittelevät artikkelissaan kaksikielisten (venäjä-suomi) oppilaiden kirjoittamistaitoja sekä kotikielellään että toisella kielellä yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon mukaan ja kartoittavat oppilaiden kirjoittajaprofiileja taustatietojen valossa. Kullakin artikkelilla on ollut kaksi riippumatonta arvioijaa. Artikkelit on järjestetty aakkosjärjestykseen kirjoittajan nimen mukaan.