Maailman painavin raha on myyttejä purkavaa historiankirjoitusta 1600-luvusta - oudosta ajasta, jolloin ihmiset katsoivat kauas menneisyyteen, mutta maailma muuttui nopeammin kuin koskaan aiemmin. Miten lääkäri Urban Hjärne päätyi lopettamaan Pohjolan noitahysterian? Mitä mietti Uuttamaata hallinnut vouti Botvid Hansson? Miksi kartanonemäntä Gertrud von Ungern sai talonpoikien vihat niskoilleen? Mitä teki historiankirjoittaja Arnold Johan Messenius, joka tuomittiin peräti kaksi kertaa kuolemaan? Mirkka Lappalaisen tekstit kertovat vallanhimon traagisuudesta ja koomisuudesta, rakkaudesta, vihasta ja vilpittömästä halusta luoda parempi ja kauniimpi maailma. Kertomukset arktisen paratiisin etsinnästä, ylhäisön utooppisista rakennusprojekteista, parinmuodostuksesta, lastenkasvatuksesta ja esimerkiksi valtavien plooturahojen valmistuksesta johdattavat lukijan suurvalta-ajan Ruotsiin - mahtavaan valtakuntaan, johon Suomikin itsestään selvänä osana kuului. Mirkka Lappalainen (s. 1975) on 2000-luvun kiinnostavimpia historian popularisoijia maassamme. Hänen väitöskirjansa Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (WSOY, 2005) on yhden suvun kautta peilattu kertomus 1600-luvun Ruotsin aatelin noususta ja tuhosta. Teokselle myönnettiin ensimmäinen Kaarlo Koskimiehen ja Irma Koskimiehen rahaston väitöskirjapalkinto. Historian ystäväin liitto palkitsi teoksen kunniamaininnalla. Lappalainen toimii tällä hetkellä Suomen ja Pohjoismaiden historian assistenttina Helsingin yliopiston historian laitoksella.