"Haluaisin auttaa, poistaa sun tuskan,
olla läsnä, mutta se ei sittenkään riitä
mulle tulee yhtäkkiä tunne ettei me enää nähdä, ikään kuin
hyvästelet; ole kiltti älä hoidosta kiitä."
Olen lähes koko työurani tehnyt mielenterveys ja päihdetyötä sekä kriisityötä. Kohtaamani ihmiset ovat jättäneet jäljen, ja noista jäljistä on syntynyt ajatuksia, lauseita, runoja ja riimejä. Teos antaa näkökulmaa siihen maailmaan, joka helposti jää meiltä näkemättä.
Toivon teoksen raottavan ovea siihen maailmaan, joka helposti suljetaan kiinni ja katsotaan toisaalle. Toivon teoksen tuovan lohtua heille, jotka sairauksien kanssa kamppailevat, lohtua omaiselle, joka katsoo vieressä voimattomana, sekä lohtua työntekijöille, jotka kokevat etteivät osaa auttaa, että ymmärrys ei riitä. Teoksen tarkoituksena on valaa uskoa myös heille, jotka eivät enää usko toipumiseen. Teos pyrkii tuomaan näkyväksi, että toivo paremmasta voi kuitenkin kantaa.
Kuka tahansa meistä voi sairastua.