Siirtolaisuus ja pakolaisuus ovat ilmiöitä, jotka huojuttavat ja horjuttavat perinteisiä käsityksiä kansallisvaltioista, kansallisista identiteeteistä ja kuulumisesta, asioiden kansallisesta järjestyksestä. Kuvataiteilija Minna Rainio käsittelee väitöskirjassaan taideteosten ja kirjoitetun tutkimuksen keinoin globalisaatioon ja muuttoliikkeisiin liittyviä eriarvoistavia ilmiöitä. Tutkimuksen aihealue liittyy monenlaisiin matkoihin, rajoihin ja rajanylityksiin mutta toisaalta myös niihin liittyviin perille tulemisiin ja kotiutumisiin.
Tutkimuksessaan Rainio kysyy, millaisia kuulumisen ja ulossulkemisen prosesseja kansallisten järjestysten varjoissa tapahtuu. Samalla hän pohtii, miten taide voi osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun globaalista eriarvoisuudesta eettisesti kestävällä tavalla.
Väitöskirjan taiteellinen osa koostuu kolmesta liikkuvan kuvan installaatiosta, jotka Rainio on toteuttanut yhdessä kuvataiteilija Mark Robertsin kanssa: Kohtaamiskulmia (2006) kertoo Suomessa asuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja Kahdeksan huonetta (2008) käsittelee kansainväliseen prostituutioon liittyvää naiskauppaa. Installaatiossa Maamme/Vårt Land (2012) ulkomaalaissyntyiset Suomen kansalaiset laulavat Maamme-laulun.
Väitöskirja on lähtökohdiltaan tieteidenvälinen ja se sijoittuu kulttuurintutkimuksen kenttään. Kirjoitettu tutkimus ja taideteokset kulkevat väitöskirjassa rinnakkain, dialogissa ja toinen toistaan täydentäen. Rainion väitöskirja osoittaa, miten taiteen ja tutkimuksen rajapinnalla käsitteellisen ajattelun ja kokemuksellisen aistihavainnon risteyskohdassa voi syntyä uusia todellisuuden kohtaamisen tapoja, jotka voivat tehdä näkyväksi yhteiskunnallisia epäkohtia poliittisella tavalla ja toisaalta mahdollistaa toisten ihmisten kokemusten eettisen kohtaamisen.