Bourdieulainen tulkinta suomalaista teatterikritiikkiä koskevasta muutospuheesta 1983 – 2003
Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:13; viestintä
Journalismin murroksesta on huolestunein äänenpainoin puhuttu niin tutkijapiireissä kuin myös journalistien itsensä keskuudessa jo pitkään. Miten ja miksi kulttuurijournalismin yksi ilmentymä, teatterikritiikki, on muuttunut vuosien 1983 – 2003 aikana? Onko kehityksen suuntaa vielä mahdollista muuttaa? Tutkimuksen tausta-aineistona on viisitoista, vuosina 1983, 1993 ja 2003 populaarijulkisuudessa julkaistua teatterikritiikkiä sanomalehdistä Helsingin Sanomat, Kaleva, Kansan Uutiset, Aamulehti ja Hufvudstadsbladet. Työn pääaineisto koostuu kuudestatoista populaarijulkisuudessa kirjoittaneen/yhä edelleen kirjoittavan suomalaisen teatterikriitikon teemahaastattelusta sekä eliittijulkisuuden alueella ilmestyvän Teatteri-lehden pääkirjoituksista (185 kpl) vuosilta 1983 – 2003. Kirjassa pohditaan kirjallisuustieteellisen klassisen kritiikin kaavan ja sosiologi Pierre Bourdieun käsitteistön avulla sitä, miten ja miksi teatterikritiikki on tutkitulla ajanjaksolla muuttunut. Puolueettomana tutkijana kirjoittaja haluaa herättää kysymyksiä, joihin hän toivoo niin poliitikkojen, taiteilijoiden, tieteen tekijöiden kuin myös virkamiesten ja -naisten tarttuvan.