"Halusin piirtää pellavakuidusta hahmoja, aivan kuin liidulla tai siveltimellä, mutta vain kymmentä sormea apuna käyttäen."

Raisa Mesilaakso (s. 1955) on alkujaan torniolainen taidegraafikko ja paperitaiteilija, jonka teoksia löytyy lukuisista kokoelmista sekä kotimaassa että ulkomailla.

Teoksissaan hän on kuvannut niin synnyinkaupunkinsa Tornion osittain jo hävinneitäkin vanhoja puurakennuksia kuin luonnossa koettuja herkkiä elämyksiä: miltä tuuli tuntuu iholla tai jään pinta koskettaessa.

Haihtuvia jälkiä -kirja seuraa Raisa Mesilaakson matkaa lapsuudesta värikkäisiin Suomen Taideakatemian vuosiin 1970-luvulla ja Lapin taidekoulun inspiroivaan ympäristöön 1980-luvulla.

Se kertoo tekemisen palosta, oman äänen etsimisestä, onnistumisista ja pettymyksistä. Samalla se käsittelee monia taiteilijuuden ydinkysymyksiä, kuten sitä, mikä on taiteen sisältö ja merkitys.

Kirjoittaja, tytär, KM Milla Luodonpää-Manni avaa kuvataiteilijan arkea myös näyttelyiden ulkopuolelta. Hän on haastatellut kirjaan opiskelutovereita, opettajakollegoja, taiteilijoita ja taidealan vaikuttajia.