Turun suojeluskunnat on usein unohdettu, mutta siitä huolimatta olennainen luku maailmansotien välisten vuosikymmenten paikallishistoriaa. Ne olivat vapaaehtoisjärjestöjä, jotka opettivat maanpuolustustietoja ja -taitoja miehille, joiden kohtaloksi tuli puolustaa maata talvi- ja jatkosodassa.

Suojeluskuntien perustaminen ajoittui Venäjän vallankumouksen jälkeiseen murrokseen Suomen kohtaloissa. Tuolla ajalla on erityinen merkitys maamme menneisyyttä ja myöhempää kehitystä arvioitaessa. Suojeluskunnat sävyttivät Turussakin yhteiskunnallista elämää seuraavat parikymmentä vuotta.

Talvi- ja jatkosodan vuoden osoittivat suojeluskuntatyön arvon. Sodanjälkeinen järjestöjen pakosta tapahtunut lakkauttaminen oli jälleen seurausta historian kulussa tapahtuneesta murroksesta. Suojeluskuntalaisista – lottia unohtamatta – tuli sijaiskärsijöitä, kun Suomen oli yritettävä selviytyä sodanjälkeisestä ulkoisesta paineesta.