Kulttuurille on 2000-luvulla annettu yhä uusia tehtäviä. Sen avulla brändätään kansakuntia ja kilpaillaan maailmalla. Luovuudesta ja kulttuuriviennistä odotetaan talouden pelastajia. Miten uudet luovuutta ja innovatiivisuutta koskevat talouden puhetavat vaikuttavat kulttuurin ymmärtämiseen? Kuinka kansakuntien kilpailu muuttaa käsityksiä kulttuurin paikasta? Kenelle taide ja kulttuuri kuuluvat? Kuka niitä tuottaa? Entä kenelle niistä kuuluu maksaa? Kirjassa tarkastellaan niin Guggenheim-kiistaa, valtiollisia mietintöjä ja hallitusohjelmia, kulttuuritilastoja, maabrändäämistä, tekijänoikeuskeskusteluja, brändityöläisyyttä kuin käyttäjätuotantoakin. Monipuoliseen aineistoon pohjautuva teos jäsentää uudella tavalla talouden ja kulttuurin suhteita ja niissä viime vuosikymmeninä tapahtuneita suuria muutoksia. Asiasanat: brändäys kulttuuri kulttuuripolitiikka Suomi-kuva talous