Mikko Heiniö's Mot natten (Towards night), three nocturnes and two interludes for cello and guitar was composed in 2018. This suite found its inspiration and name in Finnish poet Bo Carpelan's (1926-2011) posthumous poetry collection Mot natten (2013), though the movements are not tied to specific poems. The first nocturne, Obscuro (‘twilight'), dominated by pizzicatos, is followed by a more dynamic interlude, Spasimo (‘spasm'). The fragile second nocturne, Sospiro (‘sigh'), is coloured by delicate micro-interval chords plucked on the guitar between the left hand and the nut. The interlude Passi (‘steps') leads with taps on the sound box straight into the third nocturne, Battito (‘beat'), the way having been paved by the heartbeat of strong guitar pizzicatos.

The duration is c. 11'30''. The product includes one full score and separate parts for guitar and violoncello.

Mikko Heiniön Mot natten, kolme nokturnoa ja kaksi interludia sellolle ja kitaralle syntyi vuonna 2018. Säveltäjä kertoo: ”Monien vuosikymmenien ajan runoilija Bo Carpelan oli yhteistyökumppanini ja ystäviäni. Sellolle ja kitaralle säveltämäni kolme pientä nokturnoa ja niiden väliin sijoittuvat lyhyet interludit vievät 'kohti yötä'. Tämä sarja sai virikkeensä ja nimensä Carpelanin postuumista runokokoelmasta Mot natten (2013), joskaan sarjan osat eivät liity tiettyihin runoihin. Pizzicatojen hallitsemaa ensimmäistä nokturnoa, Obscuro ('hämärä'), seuraa suoraan rajumpi välisoitto, Spasimo ('säpsähdys'). Hauras toinen nokturno, Sospiro ('huokaus') värittyy kitaran hennoista mikrointervallisoinnuista, joita näppäillään vasemman käden ja satulan välistä. Välisoitto Passi ('askelia') vie kaikukopan taputuksin suoraan kolmanteen nokturnoon, Battito ('syke'), jota pohjustaa kitaran vahvojen pizzicatojen sydänpulssi.”

Kesto n. 11'30''. Paketti sisältää partituurin sekä erilliset stemmat sellolle ja kitaralle.