Energiakäänne-tutkimuksessa vertaillaan Suomen ja Saksan energiapolitiikan valintoja, jotka eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Saksassa on tuettu tuuli- ja aurinkovoimaa erittäin voimakkaasti 1990-luvulta lähtien ja nyt Saksa on uusiutuvan energian suurvalta. Suomessa taas uusiutuva energia on perinteisesti tarkoittanut vesivoimaa ja puun käyttöä eri muodoissaan.

Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta nopealla aikataululla samalla kun Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla kolme uutta ydinreaktoria. Miten nämä kaksi maata ovat ajautuneet näin eri kurssille? Miksi Saksa on ylpeä Energiakäänteestään ja Suomessa sitä pidetään kalliina epäonnistumisena? Entä miksi Suomessa ei tueta Saksan tavoin hajautettua pientuotantoa? Muun muassa näitä kysymyksiä kirjassa avataan.