Lohikäärmekerho on tarina 1990-luvulla elävien nuorten ystävyydestä. Teoksessa yläkouluikäiset nuoret alkavat pelata yhdessä roolipeliä ja mukana kulkeekin kaksi tarinaa: sekä nuoriin liittyvä kertomus että heidän yhdessä luomansa fantasiaroolipeliseikkailunsa (joka on kirjoitettu kirjassa kursiivilla). Tarinassa seurataan 7.-luokkalaisen Sakun ja hänen ystäviensä elämää hieman yli kuukauden ajan.

Lohikäärmekerhossa kerronta on pyritty pitämään realistisen humoristisena, mutta samalla siinä sivutaan nuorten elämää koskevia hankaliakin teemoja, kuten kaverin vanhempien avioeroa, koulukiusaamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Näistä huolimatta teos on optimistinen ja positiivinen kuvaus nuorten elämästä.

Teoksen toinen näkökulma on roolipelitietoisuuden lisääminen. Korona-ajan jälkeen pöytäroolipelien suosio on kasvanut ja siitä on tullut aiempaa enemmän valtavirtaa. Esimerkiksi nuorisotoimintaan osallistuvien nuorten keskuudessa kiinnostus roolipelejä kohtaan on kasvanut huomattavasti koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Myös YLE on viime vuosina toteuttanut RopeLive -lähetyksiä, joissa seurataan ohjelmaan osallistuvien henkilöiden roolipelaamista suorassa lähetyksessä. Aihe on siis ajankohtainen ja kiinnostava. Teos pyrkii osaltaan kannustamaan lukijoitaan tutustumaan roolipeliharrastukseen.