Karstulalaisen Mika Ilmari Lehdon viides runokokoelma. Taskuvaloa haastaa lukijan arkaaista ja arkista sekoittavilla kielikuvilla ja sanastolla , jonka juuret löytyvät niin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kuin Pohjoisen Keski-Suomen rikkaasta kielellisestä perinteestä. Taskuvaloa kertoo runojen voimin ihmisen sisäisestä valosta ja varjosta samalla, kun se piirtää fiktiivisen pitäjän ääriviivoja 100 vuoden matkalta. Teos ottaa runon keinoin myös kantaa. Runoissa on niin leikkiä ja onnea kuin surua ja sysipimeää, huumoria unohtamatta. On lukijan päätös, kuinka paljon kyyneleissä on suolaa.