”Oikeastaan jo venematkal selvis sen pämästerin sisältö.”

Helmipöllö laulaa vimmaisessa soidintranssissa suon laidalla. Liikkumattomaksi jähmettyneen hyisen äänettömyyden keskellä pöllön hypnoottinen puputus muuttuu väreileväksi aineeksi, josta voi ottaa kiinni. Taustahiljaisuus soi korvissa, kunnes se alkaa sihistä ja rahista...

Lintumies on valokuvaa ja kaunokirjallisuutta yhdistävä romaani, tragikoominen tarina henkilökohtaisten ongelmien riivaamasta pohjimmiltaan hyvästä ihmisestä, joka rakasti luontoa, lintuja ja etenkin pöllöjä. Se on kertomus veijarista, joka kulki omia polkujaan ja josta ei kaikesta huolimatta voinut olla pitämättä. Kirja kertoo isien pojista ja luontosuhteen kehittymisestä kipeiden lapsuusmuistojen vastapainoksi, mutta myös kaveruudesta ja lapsuuden varjoista vapautumisesta. Hilpeänkosteilla linturetkillä tummien pohjavirtojen ylle leviää lämminhenkinen ja vapauttava nauru.

”Venerantaan ilmesty sellanen epämääräsen näkönen äijä. Ruskeaks paahtunu bodari ilman paitaa, vaik oli vast nipinnapin ohitettu toukokuun puolväli. Sil oli muovikassi, joss oli purkki hernekeittoo ja avaruuskangas tyynyks sekä kymmenen litran muovikanisteri. Luulin ekaks, et se oli vettä, mut saares, tai oikeastaan jo venematkal selvis sen pämästerin sisältö”, Eikka muistelee naureskellen.

Mika Honkalinna on kymenlaaksolaislähtöinen, nykyisin Limingassa asuva vapaa luonnonvalokuvaaja ja kirjailija. Lintumies on hänen kahdeksas teoksensa. Vuonna 2015 ilmestynyt Korppiretki valittiin samana vuonna Vuoden luontokirjaksi.