Historioitsija Miika Siironen paneutuu kirjassaan "Valkoiset" suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämisen kannalta keskeiseen aiheeseen: vuoden 1918 sisällissodan yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin seurauksiin. Kysymys on tänäkin päivänä ajankohtaisesta asiasta, eli miten yhteiskunnassa palataan rauhanaikaiseen arkeen repivän sisällissodan jälkeen: millä tavalla sodan rintamalinjat jatkavat elämäänsä dramaattisten tapahtumien jälkeen ja millä tavalla yhteiskunnassa kyetään rakentamaan siltoja niiden yli? Voittajat ovat avainasemassa.

Siirosen kirjan ytimessä on se, minkälaista yhteisöllisyyttä vapaussodan perinnön vaaliminen tuotti sodan voittajien eli valkoisten keskuuteen. Ketkä sitä pitivät yllä, minkälaisista aineksista se muodostui, minkälaisia aatteellisia ja poliittisia ristiriitoja sen sisälle rakentui ja miksi valkoisuus ajautui kriisiin ja mureni oikeistoradikalismin nousun vuosina 1930-1933? Mikä mursi valkoisen veljeyden?

Siirosen kirjan vahvuus on siinä, että hän yhdistää elimellisesti toisiinsa kaksi lähtökohtaa: yleisen pohdinnan ja paikallisuuden. Siironen selvittää yhden paikkakunnan, Iisalmen, kautta, miten voittajien yhteisö säilytti asemansa. Minkälaisia rakenteita sen säilyttämiseen tarvittiin, mikä oli vapaussodan perintö kenellekin? Siirosen teos on kuvaus ihmisistä kokoamassa maailmaansa vakavan kriisin jälkeen.