Savolaisperhe viipurilaistui ja kansainvälistyi. Pula-ajan pyörteissä lapinlahtelaisperhe menetti kotinsa ja päätyi Helsinki-vaiheen jälkeen 1930-luvulla Viipurin edustalla olevalle Papinsaarelle saaren ainoina asukkaina. Perheen seitsemän (7) lasta nimittivät saaren Paratiisisaareksi. Papinsaaren evakkoperhe kansainvälistyi Helsingissä. Kaksi lapsista osallistui Lapin jälleenrakentamiseen kveekareiden työleireillä 1946 ja 1947. Koti oli myös työleirillä olleiden kohtauspaikka. Lapsista neljä kansainvälistyi. He suorittivat yliopistotutkintonsa työn ohella. Kaksi tytöistä työskenteli YK-toimistossa Helsingissä. Toisesta tuli Tanskan kansalainen. Vanhin tytöistä avioitui englantilaisen kveekarin kanssa. Esikoispoika kulki pitkän matkan Texasin kunniakansalaiseksi ja YK:n asiantuntijaksi Afrikkaan toimien kuusi vuotta vammaisten ammatillisen kuntoutuksen alalla. Kirjan alkuosassa kurkistetaan Viipurin taikavoimaan. Kohteina ovat Viipurin Rundeli ja mystinen Viipurin Vuu.