Tämä väitöskirja perustelee ja kehittää kotitalouksien materiaalijalanjäljen kestävän luonnonvarojen kulutuksen tason mittapuuksi kestävien elämäntapojen muotoiluun. Kirja näyttää, miten kotitaloudet ovat käyttäneet mittapuuta siirtyäkseen kohti yhden planeetan elämäntapoja ja esittelee kehikon, jonka avulla voidaan hakea inspiraatiota yhden planeetan elämäntapoja edistävien ratkaisujen suunnitteluun.

Kirja näyttää, miten MIPS-käsitettä (Material Input per unit of Service) on kehitetty tuotetasolta kotitaloustasolle ja samalla teknisluonteisesta mittarista kiinteäksi osaksi yhden planeetan elämäntapojen ja niitä tukevien ratkaisujen suunnittelua.