Välimeren maailma ja Pohjois-Afrikka ovat tärkeä osa Euroopan lähialuetta, EU:lle Välimeri-yhteistyö on yksi yhteisen ulkopolitiikan keskeisiä osia. Sijaintinsa, väestömääränsä ja taloudellisten voimavarojensa johdosta Algeria on läntisellä Välimerellä yksi Euroopan tärkeämpiä vuoropuhelukumppaneita. Tämän päivän Algerian erityispiirteitä ja maan vaikeuksia voidaan ymmärtää ainoastaan ottamalla huomioon maan kokemukset ja kehittyminen yli 130 vuotta kestäneellä siirtomaakaudella. Tämä tutkimus paneutuu Algerian modernin poliittisen toiminnan syntyyn ja kehitykseen tuona aikana. Pohjautuen maan kokemiin voimakkaisiin kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin mullistuksiin tutkimuksessa nähdään miten algerialaisten poliittiset liikkeet koittivat ensin saavuttaa tasavertaisen aseman maata hallinneiden eurooppalaisten siirtolaisten kanssa. Toteuttaakseen tavoitteensa Algerian poliittiset liikkeet yrittivät saada aikaan keskinäisen yhtenäisyyden. Paljolti siirtomaajärjestelmän raskaudesta johtuen ne eivät onnistuneet tavoitteissaan vaan ajautuivat järjestelmän mukana kriisiin niin keskinäisissä suhteissaan kuin kukin kohdallaan. Tämä kriisi eri piirteineen radikalisoi niin maan kokonaistilannetta kuin kutakin poliittista liikettä ja johti vapaussodan puhkeamiseen marraskuussa 1954. Yli seitsemän vuotta myöhemmin Algeria itsenäistyi tuon vapaussodan seurauksena heinäkuussa 1962.