Vaatimattomassa mökissä järven rannalla, jossa taivasta ei pilaa valosaaste, kaupunki näyttää virheeltä. Nainen on raskaana, synnyttämäisillään, ja sairaalat kaukana. Ollaan lähellä rannikkoa, mutta paikka piiloutuu kuin yksinäinen lokki pilvistä taivasta vasten.

Max Ryynänen piirtää esikoisromaanissaan hauraan kuvan idyllistä, jossa menneet vuosikymmenet vyöryvät esiin kuin uutiset jostain vieraasta maasta.