Hohtavan kaunis meripihka on kautta aikojen kiehtonut ja ihmetyttänyt ihmisiä. Se on kivi, joka palaa ja on pehmeytensä vuoksi helposti muotoiltavissa. Jo kivikaudella siitä on tehty taikakaluja, koruja ja taide-esineitä. Meripihkalla on myös tieteelle suuri merkitys. Pihkan ollessa vielä tuoretta siihen takertui monenlaisia hyönteisiä ja kasvinosia, jotka ovat säilyneet miltei sellaisenaan. Pihkanäytteiden avulla voidaan päätellä, millaiselta luonto näytti miljoonia vuosia sitten.

Meripihkakorut ja matkamuistot ovat tulleet myös monille Itämeren rannoilla liikkuneille turisteille tutuiksi. Harva tietää, että melkoinen osa matkamuistoina myytävistä meripihkoista on syntynyt nykyisen Pohjanlahden ja sen ympäristön alueilla kasvavien kymmenien miljoonien vuosien takaisten mäntymetsien pihkasta. Meripihka tuo siis tuulahduksen myös Suomen muinaisesta luonnosta.

Teos välittää kuvan meripihkan monipuolisesta maailmasta ja sen suomalaisesta alkuperästä. Meripihkasta ei ole aiemmin ilmestynyt suomenkielistä kirjaa.