Tutkimus sotavuosien Kuusamosta ja venäläismiehityksestä.
Toinen maailmansota 1939–1945 tempaisi mukaansa myös Suomen. Saksan kanssa liitossa oleva Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Vihollinen hyökkäsi rajakyliä vastaan noin komppaniain vahvuisin voimin. Hyökkäykset torjuttiin. Joukko-osastomme Erillinen Pataljoona 16 (Er.P 16) komennettiin torjumaan vihollista Suomussalmen pohjoisosissa. Siinä onnistuttiin ja vihollinen työnnettiin Juntusrannan edustalle. Er.P 16:n tiedustelu oli osoittanut, suurempi vihollisen hyökkäys oli valmisteilla Venäjältä Kuusamoon.
Moskovan rauha 13.3.40 keskeytti hyökkäyksen. Tuli välirauha, jonka aikana Kuusamoa linnoitettiin ja armeijan vahvuutta lisättiin. Neuvostoliitto tahtoi viedä Suomen valloituksen loppuun. Hitler ei antanut liittokumppanilleen lupaa tähän. Saksa valmistautui hyökkäämään Neuvostoliiton kimppuun ja tarvitsi siihen Suomen apua. Suomi oli yksin ja tarvisi aseita ja leipää. Saksa lähestyi Suomea. Vuoden 1941 puolella valmistaututtiin hyökkäykseen.
Kesäkuussa 1941 saksalaiset tulivat Kuusamoon. Jatkosota, hyvityssota alkoi Suomen osalta 1.7.1941. Kuusamossakin iloittiin, kun Saksan kanssa lähdettiin valtaamaan vääryydellä vietyä Itä-Kuusamoa takaisin. Kuusamon virallinen tavoite oli, että rajat palautetaan ennalleen ja saavutetaan turvalliset rajat ja vuosisatainen vihollinen työnnetään riittävän kauas itään. Saksan tappio Stalingradissa käänsi sodan suunnan. Suomi joutui 1943–44 Neuvostoliiton ja Englannin painostuksen alaiseksi. Suomi taisteli. Vihollisen hyökkäys torjuttiin. Aseet vaikenivat syyskuun 4/5. päivänä 1944. Suomen oli karkotettava saksalaiset maasta. Kuusamolaiset lähtivät jo toisen kerran evakkoon.
Kun Lapin sota päättyi ja miehet marraskuussa kotiutettiin, eivät kuusamolaiset päässeet kotiinsa, koska Neuvostoliitto oli miehittänyt Suomussalmen ja Kuusamon jo ennen varsinaisen Lapin sodan alkamista 27.9.1944. Miksi puna-armeija tuli Kuusamoon aselevon aikana ja välirauhan tultua jo solmituksi 19.9.1944?
Fiosofian tohtori Matti Kyllönen jatkaa tässä kirjassa vuodesta 1850 alkamaansa Kuusamon historian tutkimussarjaa. Nyt katsotaan Kuusamon sotavaihetta 1939–1945 sisältä päin, Kuusamosta. Päälähteenä sotapäiväkirjat, sanomalehdistö ja kunnan pöytäkirjalähteet. Kuusamon miehitys syksyllä 1944 on valtakunnallisessa tutkimuksessa pidetty piilossa. Myöskään Kuusamon pitäjänhistoriassa asiaa ei ole käsitelty. Kansalaiskeskusteluissa on pohdittu sitä kuka tai ketkä polttivat Kuusamon kirkon? Saksalaiset on leimattu syyllisiksi. Onko asia näin? Onko meiltä salattu tietoa, jonka olisimme jo aikaisemmin ansainneet tietää? Neuvostoliitto, vainoojamme, on kaatunut 1991. Suomi seisoo jaloillaan. Niin myös Kuusamo, vaikkakin alueellisesti rampana. Menneisyys kannattaa tuntea ja tulevaisuuteen pitää varautua kaikissa oloissa.
