TERVAHOVIN TONTIN TARINA kertoo noin 300 vuoden jaksosta alkaen Toppilansalmen synnystä aina tähän päivään asti. Marraskuussa 1724 koettu suurtulva muovasi vaatimattomasta Toppilan purosta luonnonsatamaksi soveltuvan salmen, joka myös otettiin satamakäyttöön.

OULULAISET TERVAPORVARIT perustivat Tervahovin Toppilansalmen rantaan. Alkoi tervan kukoistuksen kausi. Kaikkialla maailmassa rakennettiin puisia purjelaivoja, joiden suojaamiseksi tarvittiin tervaa. Tervan polttajat, tervan soutajat, tervaporvarit ja Tervahovin ammattilaiset huolehtivat toimitusketjusta, joka ulottui Kainuun korpimetsistä jopa valtamerten taakse. Terva edusti oman aikansa korkeaa teknologiaa.

1920-LUVUN LOPULLA SOK perusti tontille ruis- ja kauramyllyn. Sijainti oli erinomainen, sillä myllylle voitiin tuoda viljaa laivoilla. Valmistuessaan mylly oli Pohjoismaitten modernein ja varustettu parhaalla saatavissa olevalla tekniikalla. Uusi mylly tuotti jauhoja maantieteellisesti mitattuna puolen Suomen tarpeisiin. Teollisuuden, kaupan ja maatalouden murrokset johtivat myllytoiminnan lakkauttamiseen vuonna 1987.

MYLLYN MUOTOKIELI SÄILYTETTIIN kun tontille ryhdyttiin suunnittelemaan asuntoja. Tienraivaajina toimivat As Oy Tervahovin Siilot ja As Oy Tervahovin Vanhat Siilot, jotka tarjosivat Oulun asuntomarkkinoille harvinaisia loft-asuntoja. Asuntoihin kohdistunut suuri mielenkiinto ja rakentamisen aikana koetut monet käänteet saivat osakseen runsaasti huomiota ja jättivät jälkeensä erilaisia tarinoita. Osa niistä on totta, osa tarua. Totta on se, että sekä vanhaa että uutta kerrostumaa sisältävät rakennukset muodostavat tänä päivänä Toppilansalmen tunnetuimman maamerkin: Siilotalon.