Maamme rikas päiväperhoslajisto käsittää kaikkiaan 119 lajia. Juuri nyt lajistomme elää kuitenkin keskellä suurinta murrostaan. Lyhyessä ajassa monen asema on muuttunut, aiemmat levinneisyysrajat ovat murtuneet, käsitykset lajien yleisyydestä ja runsaudesta ovat kokeneet mullistuksia, uhanalaisia on paljon, ja pysyvä faunamme on saanut uusia lajeja.

Uusi kirja esittelee kokoelmakuvataulujen ja levinneisyyskarttojen tukemana Suomen jokaisesta lajista keskeisen ja ajanmukaisen tiedon tunnistamisesta perhosen nykytilanteeseen maassamme. Lajitekstien painotus on elinympäristöissä, joista tieto kirjassa jakautuu yleisosaan ja kohdeympäristöön. Ensin mainittu luo käsityksen lajin elinpaikkojen perusvaatimuksista ja antaa keskeiset elinympäristöt. Kohta "Kohdeympäristö" on havaintoesimerkki maammejokaisen vakituisen lajin (97) tyypillisestä, usein pitkäaikaisesta, jopa vuosikymmeniä käytössä olleesta elinympäristöstä. Perustieto näistä on koottu eri puolilla Suomea vuosina 1993–1995, ja kohteet on tarkastettu 10 vuotta myöhemmin vuosina 2004–2005. Eräiden uustulokkaiden elinympäristöselvitykset on tehty vuosina 1999 ja 2004..

Kirjassa "Kohdeympäristö" esittää selvityshetken tiedot tarkasteltavasta lajista ja muista päiväperhosista lennon vaiheineen, kohdelajin historian paikalla, alueen yleiskuvauksen ja muutokset 10 vuoden aikana, aluskasvillisuuden, kukkivien kasvien aikataulun ja muun keskeisen kasvilajiston. Kasvitietoja rinnastetaan tietämykseen toukan ravintokasveista. Selvitystä tehtäessä jokaisen lajin kohdeympäristö valokuvattiin 1960-luvun Rolleixlef peiliheijastuskameralla. Tällä saatu elinympäristökuva on painettu samalle aukeamalle muun lajitiedon yhteyteen. .

Kohdeympäristöt antavat päiväperhostemme elinympäristöistä täsmällistä tietoa, luovat kuvan lajistomme elinpaikkojen yleisilmeestä, suhteuttavat lajien lennon luonnon omaan aikatauluun ja kertovat mitä päiväperhosia esiintyy kullakin paikalla. Kiihtyvällä vauhdilla muuttuvissa oloissa kohdeympäristöt ovat myös tärkeä historiallinen dokumentti maamme päiväperhosten elinympäristöistä. Samalla kirja kasvitietoineen luo vahvan yleiskuvan lähes kaikista maamme luonto- ja ympäristötyypeistä, jotka ulottuvat Ahvenanmaalta Lapin perukoille. Tämän ohella teos visualisoi ja havainnollistaa luontoamme kaupungeista erämaahan, avoimista ympäristöistä korpipainanteisiin ja aina merenrannikolta tuntureiden lumenviipymäalueille..

N I I T Y T K A T O A V A T, P E R H O S E T P O R S K U T T A V A T.

Kirjan erillisluvut esittelevät harrastukseen liittyvää järjestötoimintaa ja antavat tiedot päiväperhosten uhan-alaisuudesta, rauhoituksista ja maakuntahavainnoista. Perhosniityn ja -puutarhan perustamisesta ja hoidosta on omat lukunsa..

Luvut Elinympäristöt muuttuvat nopeasti, selvitys paljastaa ja Päiväperhoset Suomen luonnossa pohtivat maamme päiväperhosten keskeisiä elinympäristöjä. Kirjan Esipuhe tiivistää luvuissa esitetyn tiedon. Vuosien ajan on arveltu, että avoin niittyluonto on paljolti se, mihin päiväperhostemme elämä olennaisesti kiteytyy. Kirja kuitenkin esittää lajistomme historia ja toiminta taustoinaan, että päiväperhosemme ovat aikaisemmin uskottua vähemmän riippuvaisia avoimista niityistä, ja niiden sijasta lajistomme keskittyy pääosin puuston suojaamille paikoille kaikenlaisten aukkopaikkojen rajapinnoille – ennen muuta metsien suojaamiin reunavyöhykkeisiin. Niittyjen tavoin myös nämä ovat nopeasti muuttuvia välivaiheiden ympäristöjä, mutta elinympäristöjen muuttuessa – etenkin umpeenkasvun seurauksena – lajistomme kykenee uuden tiedon mukaan siirtymään tehokkaasti uusille elinpaikoille. Tätä tukee myös kirjan 10 vuoden aikajänne kohdeympäristöistä..

Tuoretta näkökulmaa tukien uudet tutkimukset, seurannat ja päiväperhostemme nykytila osoittavat, että mitään laajassa mittakaavassa lajistoamme koskevaa taantumavaihetta ei ole meneillään. Lisäksi on vahvoja perusteita uskoa, että viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana päiväperhosemme eivät ole – toisin kuin aiemmin on usein esitetty – kokeneet romahdusta. Kirja kysyykin: "Ovatko lapsuutemme muistot loputtomista perhoskesistä pelkkä vuosien kultaama illusatorinen kuva?"Vuonna 1990 – 15 vuotta sitten – teos Suomen päiväperhoset esittää, että noin puolet maamme lajistosta on tavalla tai toisella vaikeuksissa. Nyt uusi tietämys osoittaa, että päiväperhostemme tulevaisuus ei ehkä näytäkään sillä tavoin synkältä kuin vielä hetki sitten uskottiin.