1990-luvun alun lama rapautti Martti Lintusen talouden. Lapset olivat varhaisteini-ikäisiä ja Suomesta loppuivat lehtialan työt. Oli mentävä sinne, mistä töitä löytyi.

Niitä löytyi väkivaltaisista sisällissodista, alkeellisilta pakolaisleireiltä ja erilaisista kehitysyhteistyöprojekteista.

Martti Lintunen ei ollut sotakuvaaja siinä mielessä kuin luoteja väistelevät rintamakuvaajat. Hän kuvasi sotien uhreja, jotta heille saataisiin kerättyä rahallista ja materiaalista tukea.

Pitkän matkan ihmettelijä kertoo huumoria kaihtamatta kuinka valokuvaus ja kuvajournalismi ovat kehittyneet ja muuttaneet maailmaa. Samalla kirja porautuu tarkkanäköisesti väestönkasvuun, ilmastonmuutokseen ja muihin ihmiskunnan globaaleihin ajankohtaisiin ongelmiin.

Martti Lintunen (s. 1945) on neljännen polven palkittu valokuvaaja. Lisäksi hän on kirjoittanut satoja lehtijuttuja ja kymmeniä tietokirjoja. Lintunen on työskennellyt muun muassa Englannin kuninkaallisen hovin virallisena valokuvaajana ja eri kehitysyhteistyöjärjestöjen tehtävissä ympäri maapalloa. Vuodesta 1988 Martti Lintunen on ollut omapäinen viestintäalan toimija.