"Me oltiin pyhä vitun kolminaisuus. Meillä oli balanssi ja elämä ja viisastenkivi. Tajuttiinko me sitä? Totta helvetissä tajuttiin. Se tässä on pahinta. Mä tajusin mutta se ei estäny mua vähääkään. Mä oon miettiny sellasta kauheutta että loppujen lopuks tää homma meni just niinku me hullut haluttiin. Koska ihminen ei tiedä mitä se haluaa. Se haluaa semmosta mitä ei tahdo. Siks kaikki on lopulta aina liian myöhästä."

Sano kuolemalle käsipäivää kasvaa lapsuuden ja nuoruuden tuokiokuvista ironiaa ja pilkkaa kaihtamattomaksi, tragikoomiseksi odysseiaksi – kuvaksi vallasta ja totuudesta, tasapainosta, jota ei koskaan saavuteta toista uhraamatta.

Markus Niemi takoo konstailematonta, villiä proosaa. Se jää vaivaamaan kuin liian selvästi tajuttu uni. Sen maailma on ivallinen, julma ja huumaava.

Markus Niemi on joensuulainen kirjailija ja filosofian maisteri. Paitsi uskonto, mytologia ja halu, häntä kiinnostavat ideologiakritiikin ja filosofian alaan kuuluvat kysymykset. Häneltä on aiemmin julkaistu novellikokoelma Labyrintin profeetta ja muita kertomuksia (Kirjokansi, 2016), Keskipäivän demonit (Kirjokansi 2017), Lautta (Kirjokansi 2017), Mestari (Kirjokansi 2017), Parallaksi (Kirjokansi 2019) sekä Esseitä epäonnistuneesta todellisuudesta (Kirjokansi 2019)

Kirjailijan blogi löytyy osoitteesta www.kaikkionvaletta.blogspot.com.