Piano löytyy monesta suomalaisesta kodista – mutta mikä sen rooli on ollut Suomessa, keitä ovat ihmiset suomalaisen pianonsoiton taustalla ja minkälaisia ilmiöitä siihen on historian kuluessa liittynyt? Kartanoista kaikkien soittimeksi III – Pianonsoiton historiaa Suomessa on Sibelius-Akatemian julkaisu, jonka viisi asiantuntija-artikkelia tarkastelevat näitä kysymyksiä.
MuT Leena Heikkilä käsittelee artikkelissaan Reija Silvosen matkaa kansainvälisessä Chopin-kilpailussa vuonna 1960. MuT Annikka Konttori-Gustafsson perehtyy pianonsoiton kurssitutkintojärjestelmän ensivuosikymmeniin Suomessa. Taideyliopiston Sibelius Akatemian musiikinhistorian professori, FT, dosentti Markus Mantere valottaa pianon suomalaisen historian kulttuurisia, institutionaalisia ja musiikillisia lähtökohtia. MuT Margit Rahkonen syventyy säveltäjä, pianisti, pedagogi Eduard Erdmannin vuonna 1936 suomalaisille pianisteille järjestämään mestarikurssiin. FT, dosentti Susanna Välimäki perehdyttää romantiikan pianisti-säveltäjä Fanny Mannsénin taiteilijauraan 1800-luvun puolivälin Suomessa.
Kartanoista kaikkien soittimeksi III – Pianonsoiton historiaa Suomessa -teoksen ovat toimittaneet Markus Mantere, Elisa Järvi ja Markus Kuikka. Se pohjautuu esitelmiin, jotka pidettiin Sibelius-Akatemiassa lokakuussa 2018 järjestetyssä Pianonsoiton historia Suomessa -symposiumissa. Näitä symposiumeja on järjestetty nyt kolme, joista ensimmäinen vuonna 2014. Niiden tarkoituksena on ollut hahmottaa suomalaisen pianonsoiton kulttuuria ja sen taustaa, käytäntöjä ja soivaa perinnettä käyttäen lähtökohtana kotimaisen ja kansainvälisen musiikkikulttuurin vuorovaikutusta eri aikoina. Tarkoituksena on ollut tuoda yhteen aiheen parissa tehtävää tutkimusta sekä tutkijoita, pedagogeja, esiintyviä taiteilijoita ja pianonsoiton opiskelijoita. Myös aikaisempien symposiumien ohjelmista on toimitettu julkaisut.