Ammattijärjestöt toimivat yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä, jota leimaa ennalta arvaamattomuus ja epävarmuus. Muutokset ovat myös monimutkaisessa suhteessa toisiinsa. Toteuttaakseen mahdollisimman hyvin tarkoitustaan ja ollakseen tärkeä yhteiskunnallinen uudistaja ja vaikuttaja järjestöjen on kirkastettava strategiaansa, pelisuunnitelmaansa. Tämä edellyttää vakiintuneiden ajattelu- ja toimintatapojen kyseenalaistamista, laajaa osallistumista, yhteistä kehittämistä ja oppimista sekä rikastavaa yhteistyötä.

Keskeisessä roolissa uudistusten polulla on järjestöjen johtaminen. Johtajat asettavat yhdessä muiden päättäjien kanssa tavoitteita ja luovat edellytyksiä toiminnalle. Renesanssitaiteilija Michelangelon mukaan tavoitteisiin sisältyy mielenkiintoinen piirre: "Useimmille meistä ei ole suurimpana vaarana tavoitteiden asettaminen liian korkealle ja niiden saavuttamatta jääminen, vaan tyytyminen liian vaatimattomiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen."

Onnistuakseen tehtävässään järjestöjohtajien on kehitettävä määrätietoisesti itseään ihmisinä, ihmisten johtajina ja yhteistyökumppaneina. Parhaimmillaan johtajat luovat toivoa joukkoihin, saavat ihmiset osallistumaan ja kehittämään jatkuvasti toimintaa ja saavuttavat yhteistyöllä aikaan kaikkia hyödyttäviä tuloksia. Moni järjestöissä työskentelevä toimihenkilö kokee sisäistä motivaatiota palvellessaan muita ja tuottaessaan heille tärkeiksi ja arvokkaiksi koettavia asioita ja hyötyjä. Onnistukseen työssään hän tarvitsee vapautta (autonomiaa), mahdollisuuksia kehittää ja kehittyä, vastuuta ja kokemusta yhteiseen joukkoon kuulumisesta, yhteisöllisyyttä. Kirja käsittelee käytännönläheisesti mainittuja teemoja eli strategian luomista, johtamista ja henkilöstöä.