Olen tullut siihen tulokseen, että elämässä kannattaa laittaa kaikkein eniten toivoaan etevään romaanikirjailijaan. Luultavasti hän osaa kertoa parhaiten, millaisessa maailmassa elämme.

Tie tähän havaintoon on ollut pitkä. Alkuvirike saattoi olla lapsuudenkodin olohuoneen seinän kokoinen kirjahylly, jossa on katosta lattiaan kiinnostavaa luettavaa.
Seuraava etappi oli Time-lehden julkaisema parhaiden romaanien lista, jonka leikkasin talteen lukioikäisenä. Vähitellen lista tuli tutuksi.

Tämän takia kotimainen kirjallisuus uhkasi jäädä paitsioon, joten päätin ottaa sotaväessä spurtin tässä lajissa. Kun armeijakaverit syventyivät hiljaisen tunnin aikana Taistelijan käsikirjaan, minä otin eteeni kotimaisen kaunokirjan. Luin niitä armeijan aikana 60.

Eikä lukeminen jäänyt siihen, vaan se on jatkunut oikeastaan yhä kiihtyen. Ennätyksen tein koronavuonna 2020, jolloin luin 208 kirjaa.

Kirjojen lisäksi pidän listoista, minkä takia minulla on kirjojen, elokuvien, teatteriesitysten ja maalausten TOP 100 -listat. Kotimaisten kirjojen ykköstilaa pitää hallussa Volter Kilven Alastalon salissa ja ulkomaisen kirjojen kärjessä on Franz Kafkan Oikeusjuttu. Mutta koskaan ei tiedä, milloin vastaan tulee kirja, joka mullistaa listan − tai elämän.

Kirjoitimme yhdessä Tuuri-tohtori Markku Kulmalan kanssa Pohjalaisen kirjallisuuden käsikirjan. Kirja Sanoilla rakennettu yrittää selvittää 152 sivullaan, mikä on se paikka, jossa olen syntynyt ja elänyt suurimman osan elämästäni. Vastauksia antaa 56 kirjaa ja kirjailijaa 150 vuoden ajalta.

Joukossa on monien Pohjanmaan kirjailijoiden jäsenten kirjoja, ei kuitenkaan kaikkien, sillä valinta on aina monen tekijän ja sattumankin summa (aivan kuin myös pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon valinta).