Kenraaliluutnantti J. F. Lundqvist johti jatkosodassa Suomen lentojoukkoja ja ilmatorjuntaa. Pienemmissä asioissa Lundqvist oli päättäjä ja suuremmissa niiden esittelijä ylipäällikkö Mannerheimille.
Iskanius avaa kiinnostavasti jatkosodan aikaisia henkilöristiriitoja, hankintoja, saksalaissuhteita sekä Lapin sotaa. Kirja tarjoaa kiinnostavaa tietoa esimerkiksi kesältä 1940, jolloin tasavallan presidentti, hallitus ja ylipäällikkö uhkasivat erota, jos eduskunta ei hyväksy lakia puolustusvoimain ylimmästä johdosta Mannerheimin haluamassa muodossa.
Erityisen kiinnostava on Lundqvistin vajaan vuoden kausi puolustusvoimain komentajana 1945-1946. Ajanjaksoa leimasivat liittoutuneiden valvontakomission läsnäolo, kommunistien valtapyrkimykset, kurssinmuutos turvallisuuspolitiikassa sekä tappioita murehtivien suomalaisten synkät tunnelmat.
Lundqvist yritti huonolla menestyksellä juurruttaa armeijaan Mannerheimin hyväksymää ja pääministeri Paasikiven muotoilemaa "uuden suunnan politiikkaa". Lundqvistille lankesi myös puolustusvoimien uudistaminen, johon liittyi 33 upseerin erottaminen. Tämä asia johti välirikkoon Mannerheimin ja Paasikiven kanssa, ja Lundqvist erosi toukokuussa 1946 komentajan tehtävistä.
Sotatieteiden tohtori, eversti (evp.) Markku Iskanius on julkaissut useita kirjoja ja kirjoituksia sotahistoriasta sekä operaatiotaidosta ja taktiikasta.