Saksalaisen Itämeren divisioonan maihinnousu huhtikuussa 1918 punaisten selustaan auttoi valkoisia voittoon sisällissodassa. Taisteluiden tauottua toukokuun alussa saksalaiset, yli 10 000 miestä, jäivät Suomeen yli puoleksi vuodeksi.

Sotilaallisen avun myötä ja sen hintana Suomen valkoinen hallitus luovutti kohtalonsa ehdoitta Saksan keisarikunnan käsiin. Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotilasliitosta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt Suomen armeijan joutumista Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan. Saksan kanssa solmitut kauppasopimukset takasivat rajoittamattoman nautintaoikeuden Suomen luonnonvaroihin ja ulkomaankauppaan. Suomesta oli tulossa Saksan siirtomaa.

Lokakuussa suomalaiset valitsivat kuninkaakseen saksalaisen prinssin, jonka tarkoitus oli lujittaa aseveljeys verisitein. Suomeen muodostui intomielinen saksalaisuussuuntaus, jota kulttuurieliitti edusti vahvimmin. Mutta aseveljen läsnäolo näkyi myös kansan parissa, sen arjessa ja juhlassa.

Marjaliisa ja Seppo Hentilän historiateos keskittyy vähän tutkittuun saksalaiseen Suomeen. Saksan ”avulta” Suomi pelastui keisarikunnan romahtaessa, mutta kiitollisuus ensimmäisiä aseveljiä kohtaan kantoi jatkumona vuoteen 1941, kun aseveljet saapuivat uudelleen Suomeen.