Saavumme luonnon muovaamalle ulokkeelle.
Alas kilometrien matka, taivaaseen esteetön näköala.

Tulkaa reunalle, samaani sanoo, levittäkää kätenne.

Antakaa tuulen ottaa kaikki turha,
se, mitä ette enää tarvitse.

Marja Koiviston runoteoksessa kuljetaan Perun vehreiden laaksojen ja kuivien ylänköjen halki. Lukija tempaistaan mukaan henkiselle matkalle, joka johtaa ylös Machu Picchun vuoren rinteitä, kuun pintaa muistuttavan erämaan poikki ja edelleen Titicacajärven salaisuuksien äärelle. Runoissa piirtyvät elävästi näkyviin muinaisen inkakulttuurin tuhansia vuosia vanhat voimapaikat, asujaimistot ja viljelysmaat. Voimallinen luonto ja avara maisema luovat itseään ja omia rajojaan etsiville kulkijoille ainutlaatuiset puitteet muuttua ja uudistua, kasvaa ihmisinä.

Marja Koivisto (s. 1965) on NLP-kouluttaja ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja, joka on teoksissaan käsitellyt kasvun tematiikkaa eri näkökulmista. Hän on kirjoittanut yhdessä Veli-Matti Toivosen kanssa kaksi minän kasvua ja kehitystä käsittelevää teosta ITSEstään (ai-ai, 2010) ja MINÄTYÖ (ai-ai, 2011). Runoilijana Koivisto debytoi teoksella Mietteitä hetkessä (ntamo 2013).