Naurua kosmiselle yksinäisyydelle, jossa nykymaailma näyttäytyy vuoroin hetkellisinä lähikuvina, vuoroin selittämättömänä mysteerinä. Esikoisteos.

Kuinka kaikki aika meni siihen kun laskin verhoja. Laadin maisemalle yötä, puheenvuoroa tähtien kivisille kasvoille kilometrien mittaisen päivän päätteessä.
Liimasin taivaanmuotoista telttakangasta maan sivuun: ettei täältä mikään pakenisi, astuisi luvatta sisään, ei yksikään vedenhimoinen kuu-ukko, kiviraaja joka samoaa pimeyttä merten aaltoilevaan valoon. Valelin maan laavalla, kasvot kirjoitetulla kivellä umpeen.
Porasin tirkistysreikää taivaaseen, vaikken maan kuortakaan tuntenut: yhden kiven olin poiminut kadulta, lämmittänyt kädessä eloon.

Marianna Kurton esikoisteos Eksyneitten valtakunta on naurua kosmiselle yksinäisyydelle; surrealistinen sokkoleikki, jossa nykymaailma näyttäytyy vuoroin hetkellisinä lähikuvina, vuoroin selittämättömänä mysteerinä.

Marianna Kurtto (s. 1980) on syntynyt ja kasvanut Helsingissä suuressa perheessä. Tällä hetkellä hän asuu Töölössä ja tekee käännösaiheista lopputyötään Helsingin yliopiston englantilaisen filologian laitokselle. Hän on opiskellut myös mm. elokuvatutkimusta ja teoreettista filosofiaa sekä työskennellyt elokuvateatterissa ja tehnyt satunnaisia käännöstöitä. Kirjoittamista hän on opiskellut Kriittisessä korkeakoulussa. Kurton runoja on aiemmin julkaistu mm. Runouden vuosikirja 2004:ssä, Parnassossa sekä Nuori Voima -lehdessä. Valtakunnallisessa Nuori runo -kilpailussa hän sai kunniamaininnan vuonna 2004.