Työnimenä tällä julkaisulla oli "Tikanpoika ja puu", joka juontaa juurensa sanontaan "Kyllä se luonto tikanpojan puuhun vetää". Työnimenä se oli sopiva, sillä julkaisun tekstit käsittelevät kysymystä siitä, kuinka moninaisilla tavoilla minuus vähitellen kurottautuu kohti uudenlaisen kokemusta, sekä siihen liittyviä kehityskulkuja. Säätiön vuosittaisen julkaisun nimenä se kuitenkin tuntui viittaavan liikaa satujen ja tarinoiden maailmaan, ja siitähän tässä ei ole kyse.

Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 20 sisältää seuraavat artikkelit:
Psykiatrian professori emeritus, psykoanalyytikko Johannes Lehtonen: Syntymän vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen – huomioita vietin heräämisestä ja objektimaailman hahmottumisesta.

Psykoanalyytikkokouluttaja Olavi Hämäläinen: Kohti yksinolokyvyn metapsykologiaa.

Psykoanalyytikko Marita Niemi: Rakkauden hedelmät.

Psykoanalyytikkokouluttaja Maria Häkkinen: Isän katse.

Lapsi- ja nuorisopsykoanalyytikko, psykoanalyytikkokouluttaja Donald Campbell: Väkivallasta sen kuvaamiseen: työskentely väkivaltaisten nuorten miesten kanssa.

Psykoanalyytikko Thomas Jung: Ei paikkaa nimettömälle.