Kuutti Lavonen – Aika ja ikuisuus Didrichsenin taidemuseossa 1.2.-3.5.2020. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Didrichsenin taidemuseon tuottama näyttelyjulkaisu Kuutti Lavonen – Aika ja ikuisuus. Julkaisun asiantuntija-artikkelin Lavosen taiteesta on kirjoittanut FT, professori Ville Lukkarinen. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Aika etenee taaksepäin yhtä voimakkaasti kuin se kulkee eteenpäin. Elämme äärettömässä ja ikuisessa. Joka hetki menneisyys juoksee nykyisyydestä taaksepäin luodakseen ikuisen. – Kuutti Lavonen.

Näyttelyn nimi Aika ja ikuisuus vie Kuutti Lavosen teosten keskeisten teemojen äärelle. Lavonen on historiatietoinen taiteilija, jonka tuotantoon sisältyy ajallinen jännite. Lavosen kuvakielessä on viittauksia taidehistoriaan ja kerrokselliseen kuvakulttuurin, mutta sillä on samalla vahva yhteys nykyhetkeen ja taiteilijan välittömään kokemuspiiriin. Tunnusomaiset kasvokuvat voivat samanaikaisesti avautua sekä taidehistoriallisina viittauksina että taiteilijan kuvamuistiin tallentuneina muotokuvina kohdatuista ihmisistä. Henkilökohtaisuuden kautta eri aikoina syntyneet kuvat punoutuvat yhteen, osaksi taiteilijan ”matkakertomusta”. Viime vuosina erityisesti barokkitaide on tullut Lavoselle läheiseksi. Barokin inhimillinen, ruumiillinen ja tunnevoimainen ihmiskuva puhuttelee taiteilijaa. Se sallii psykologisoinnin – ja ehkä houkutteleekin tulkintoihin. Klassisesta ja kristillisestä kuvaperinteestä ammentavat kuva-aiheet heijastuvat ja tulevat uudelleentulkituiksi taiteilijan teoksissa.

Ajallisuus on samalla rajallisuutta; luopumisen ja katoavaisuuden teemat ovat alati läsnä Lavosen teoksissa. Taiteen ja taiteen tekemisen tuoma lohdutus on niiden kyvyssä ylittää välitön ja hetkellinen.

Piirtäminen on taidegraafikon koulutuksen saaneelle Lavoselle ominaisin kuvallisen ilmaisun muoto. Taiteilijan tunnistettava käsiala johdattaa Aika ja ikuisuus -näyttelyn katsojaa. Teoksesta toiseen piirtävä käsi on löytänyt muodon milloin määrätietoisena viivana, milloin näennäisen hapuilevina viivastoina. Lavonen jättää mielellään teoksiinsa ”sellaista mikä ei ole ihan selvää”, jolloin kuvat kutsuvat katsojan mielikuvitusta täydentämään ja tulkitsemaan. Piirtäminen on lähtökohta myös taiteilijan maalaustyöskentelyssä.

Kuutti Lavonen (s. 1960) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui taidegraafikoksi Suomen taideakatemian koulusta vuonna 1984. Lavonen piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1981 ja on osallistunut kansainvälisiin ja kotimaisiin ryhmänäyttelyihin vuodesta 1978 lähtien. Lavonen toimi Kuvataideakatemiassa taidegrafiikan professorina vuosina 1999–2003. Taiteilijan julkisia teoksia ovat keskiaikaisen Tyrvään Pyhän Olavin kirkon lehterin maalauskoristelu (2006-09) ja Eliel Saarisen suunnitteleman Tarton Paulise kirik -kirkon siipialttarilaitteen alttaritaulut (2014–15). Lavonen on toiminut taidekirjoittajana vuodesta 1981, ja hän on myös julkaissut runoteoksia ja kuvittanut julkaisuja. Parhaillaan Lavonen valmistelee Lapin yliopistoon väitöskirjaa barokkimaalari Bernardo Cavallinosta.