Yleisradio (YLE) tunnetaan sekä kansallisena instituutiona että useita radio- ja tv-kanavia pyörittävänä mediakonsernina. Tv-maksujen varassa toimiva Yleisradio Oy onkin viimeiset pari vuosikymmentä kamppaillut muiden julkisten palvelujen tapaan kahden roolin ristipaineessa – valtiolliselta instituutiolta odotetaan erilaisia asioita kun viestintäkonsernilta.

Tässä tutkimuksessa Yleisradion kaksoisroolia lähestytään median käyttäjien tuottamien tekstien kautta. Tutkimuksessa selvitetään retorisen diskurssianalyysin avulla, miten Yleisradio teksteissä rakentuu yhtäältä kansalaisuuden ja toisaalta kuluttajuuden näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten nämä näkökulmat risteytyvät keskenään esimerkiksi käsitteessä yleisradiolaatu.

Tutkimuksessa puretaan myös Yleisradio-keskustelun ristiriitaisuuksia. Miten on mahdollista, että samoihin perusarvoihin – laatuun ja vapauteen – vetoamalla voidaan päätyä kannattamaan aivan erilaisia viestintäpoliittisia ratkaisuja?