Otto Manninen (1872–1950) teki mittavan elämäntyön sekä runoilijana että maailmankirjallisuuden suomentajana. Mannisen hienoa muodon- ja kielentajua ilmentävässä tuotannossa toistuvat kauneuden kokemisen sekä henkisen kamppailun teemat.

”Hänen runoissaan heijastuu alkuvoimainen lyyrikkopersoonallisuus kaikessa sisäisessä rikkaudessaan ja monivireisyydessään.”
V. Tarkiainen