Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden ja maatalousteknologista tutkimusta tekevien laitosten välinen yhteistyö on ollut historiallisen kehityksen seurauksena vähäisempää kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Tämä selvitystyö on vastaus tutkimuksen ja yrityselämän välisen vuoropuhelun tehostamistarpeille. Selvityksessä on laadittu teknologiastrategiat kolmelle tutkimuslaitokselle; Helsingin yliopiston agroteknologian laitokselle, Maatalouden tutkimuskeskuksen maatalousteknologian tutkimukselle (1.1.2006 lähtien MTT teknologiaohjelma) ja Työtehoseura ry:n maatalousosastolle. Strategiatyö toteutettiin työseminaareilla huhtikuun 2004 ja toukokuun 2005 välillä. Hankkeen etenemisen suunnittelusta ja seminaarien ohjauksesta vastasi Auros Consulting Oy, joka on keskittynyt mm. liikkeenjohdon konsultointiin. Hankkeen viitekehyksenä käytettiin Auros Consulting Oy:n tiimalasimallia. Toteutuksessa hyödynnettiin lisäksi Tekesin tuottamaa materiaalia teknologiastrategioiden laatimiseksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Erityisesti on mainittava teknologiapyramidi, joka laadittiin kullekin tutkimuslaitokselle erikseen sekä yhteisenä. Jokaiselle laitokselle laadittiin oma strategia. Lisäksi laadittiin teollisuuteen suunnattu laitosten yhteinen strategia. Laaditut strategiat auttavat tutkimuslaitoksia ennakoimaan teknologioita, määrittämään oma ydinosaaminen ja kohdistamaan resurssit valituille keihäänkärjille. Tällöin tutkimus ja koulutus voidaan tuotteistaa yritysten tarvitsemaan muotoon. Strategian laadinnan tavoitteena on ollut perustutkimuksen osalta noin 10 - 20 vuoden visionäärinen tutkimusote, tavoitetutkimuksen ja teknologiasiirron osalta noin 5 - 10 vuoden päähän ulottuva tutkimus ja soveltavan tutkimuksen sekä tuotekehityksen osalta noin 1 - 3 vuoden aikajänne. Jo projektia käynnistettäessä todettiin, että maatalousteknologian tutkimus on sijoittunut ”sirpaleisesti” useaan laitokseen. Projektin kaikissa vaiheissa on tullut esiin tarve yhdistää tutkimuslaitosten ainutlaatuinen osaaminen, jotta teollisuuden ja tutkimuksen vuoropuhelu olisi optimaalista. Erityisesti projektin aikaiset seminaarit ja yritysvierailut vahvistivat tätä käsitystä. Strategiaa lähdettiin aluksi viemään eteenpäin puhtaasti mallilla, jossa teollisuus on asiakas ja palvelut teollisuudelle järjestetään ”yhden luukun periaatteella”. Näyttää kuitenkin siltä, että tulevista haasteista selviytyminen edellyttää teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistämistä toimittaja-asiakassuhteesta kumppanuudeksi. Siksi hankkeen seurauksena perustettiin toukokuussa 2005 Helsingin yliopiston agroteknologian laitoksen, Työtehoseura ry:n maatalousosaston, MTT maatalousteknologian tutkimuksen ja Teknologiateollisuus ry:n maatalouskoneet -toimialaryhmän kesken verkostoyhteenliittymä ”Agroteknologiaverkosto – Agrotechnology Network Finland”.