Nuorena lupauksena pidetyn, vain 27-vuotiaana menehtyneen August Uotilan asema 1880-luvun ”todellisuusmaalauksessa” sijoittuu Edelfeltin loistokkaan taiteen ja taitavien naistaiteilijoiden väliin. Uotila nousi taide-elämän piiriin hämäläisestä talonpoikaisesta taustasta, kun suurin osa ajan taiteilijoista oli lähtöisin ylemmistä säädyistä. Uotila opiskeli Pariisissa ja liittyi teoksillaan kiinteästi toisaalta Albert Edelfeltin ja Gunnar Berndtsonin ”salonkirealismiin”, toisaalta ulkoilmamaalareiden kolorismiin.

Uotilan viimeiseksi jäänyt maalausmatka Nizzaan ja Korsikaan osoitti halua löytää uusia vaikutteita. Uotilan taide on monipuolisuudessaan kiinnostavaa ja häntä voi pitää monella tavalla aikansa edelläkävijänä.

Amos Andersonin syksyllä 2013 pidettävään taidenäyttelyyn liittyvän ja upeasti kuvitetun kirjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi lyhyen uransa vuoksi vähälle huomiolle jäänyttä taiteilijaa ja hänen taidettaan.