Entinen KGB:n agentti etsii omaa totuuttaan isänsä ja isoisänsä sotakokemuksista sekä Venäjän kaoottisesta nykypäivästä. Tiheätunnelmaisessa kirjassa yhdistyvät sukutarina, vakoiluromaani, muistot ja syvä inhimillisyys.

”Mustassa ja tiheätunnelmaisessa Idän sielunmessussa (…) tiivistyy Andreï Makinen kerronnan koko humanistinen filosofia. Romaani on kuumeinen, houreinen, painajaisten täyttämä. Teksti on näennäisen korutonta, mutta sen rikkaus paljastuu vähitellen. Moniääninen tarina on viiltävä kuvaus Venäjän kiirastulesta eilen ja tänään, tarina valheen ja muistin mysteereistä, lapsen myötätuntoinen laulu esi-isiensä maasta jonka barbaarilaumat ovat tahranneet iäksi, miehen rakkaudentunnustus kadonneelle naiselle (…).”
Jean-Rémi Barland, Lire

Vakoiluromaani, sukutarina, puheenvuoro ihmisyyden puolesta

Romaanin kertoja etsii omaa totuuttaan isänsä ja isoisänsä vaiheista, Venäjän 1900-luvun historiasta ja sen kaoottisesta nykypäivästä. Hän on sotilaslääkäri ja entinen KGB:n agentti, joka on elänyt kymmenen vuotta lähellä kuolemaa väärien henkilöllisyyksien turvin. Kymmenen vuotta hänellä on myös ollut suhde naiseen, joka on jakanut hänen salaisuutensa. Sitten hänen tehtävänsä loppuu, ja nainen katoaa. Miten tästä eteenpäin?

Idän sielunmessua on pidetty Makinen kunnianhimoisimpana kirjana. Siinä yhdistyvät vakoiluromaani, sodan kuvaus, sukutarina, henkilökohtaiset muistot ja syvä inhimillisyys. Tapahtumat ulottuvat Venäjältä Saksaan, Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin.

Andreï Makine kertoo Le Monde -lehden haastattelussa: "Ideologiset kiistat eivät suuremmin kiinnosta minua. On saatava esiin ihminen. Se juuri on ollut tavoitteeni Idän sielunmessussa – kertoa mitä yksittäiselle ihmiselle tapahtui Stalinin aikana. – – Ihmisen sydämessä taistelevat Jumala ja paholainen. Minua kiinnostaa nimenomaan ihmisen sydän."

"Mustassa ja tiheätunnelmaisessa Idän sielunmessussa – – tiivistyy Andreï Makinen kerronnan koko humanistinen filosofia. Romaani on kuumeinen, houreinen, painajaisten täyttämä. Teksti on näennäisen korutonta, mutta sen rikkaus paljastuu vähitellen. Moniääninen tarina on viiltävä kuvaus Venäjän kiirastulesta eilen ja tänään, tarina valheen ja muistin mysteereistä, lapsen myötätuntoinen laulu esi-isiensä maasta jonka barbaarilaumat ovat tahranneet iäksi, miehen rakkaudentunnustus kadonneelle naiselle – –." (Jean-Rémi Barland, Lire)